Suomen Verkkodemokratiaseuran toiminnan tarkoituksena on edistää verkossa tapahtuvaa kansalaistoimintaa muun muassa seuraavilla tavoilla:

1. edistämällä verkossa toimivien demokraattisten suunnittelu-, päätöksenteko-, vaali- ja äänestysjärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa Suomessa

2. edistämällä verkkodemokratian tutkimusta ja verkkodemokratiaan liittyvien kokeilujen organisoimista Suomessa

3. osallistumalla alan kotimaiseen ja kansainväliseen keskusteluun sekä tieteelliseen ja kokeelliseen yhteistoimintaan.

Olemassa olevat hankkeet saatetaan alkuvuoden aikana loppuun. Seura käynnistää strategia-hankkeen, jonka johtopäätökset esitetään seuran kevätkokouksessa.

Seura on perustettu vuonna 2008, joten vuosi 2012 on seuran neljäs varsinainen toimintavuosi. Vuoden 2011 keskeiset toiminnat olivat sähköisen etä-äänestyksen
kokeilu yhteistyössä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kanssa sekä Tuusulan nuorisovaltuustovaalien toteuttaminen nettiäänestyksenä yhteistyössä Tuusulan nuorisopalvelujen kanssa. Kokeiluihin liittyi kyselytutkimus sekä sarja
haastatteluja, joiden raportti valmistui vuoden 2011 lopussa.

Lisäksi järjestettiin Apps4Finland-kilpailun järjestäminen yhteistyössä Forum Viriumin kanssa sekä tuotettiin mm. nettiäänestyksissä tarvittava OpenID- tunnistejärjestelmä. Seura osallistui myös Suomen lasten parlamenttisäätiön lasten parlamentin yhteyteen rakennettavan lasten Agora-toriin liittyvän Lasten kaupungin rakentamiseen.

Vuoden 2012 toimintaa kehitetään aikaisempien vuosien kokemuksen pohjalta jakaen se aikaisempaa selvemmin toisaalta lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan  verkkodemokratiakasvatukseen ja toisaalta verkkodemokratian yleiseen edistämiseen. Toimintavuotta leimaa myös syksyn kunnallisvaalit ja samalla hallitusohjelmaan liittyvän kuntauudistuksen valmistelu. Vuonna 2011 erinomaisesti onnistunut Apps4Finland-kilpailu haastaa kehittämään
jatkotukijärjestelmiä kilpailutöille.

1. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa seuran toiminnassa arvioidaan nykyistä hallitusohjelmaa ja sen verkkodemokratiaa sivuavia tavoitteita, valtioneuvoston periaatepäätöstä demokratian edistämisestä Suomessa sekä vuoden 2010
hyväksyttävää valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-2015 tavoitteita ja toimenpiteitä. Seuran yhtenä tavoitteena on keskustelun ylläpito sähköisestä osallistumisesta mukaan lukien verkkoäänestäminen ja sähköinen tunnistaminen.

Toimintavuonna luodaan hankekohtaista yhteistyötä verkkodemokratiaan liittyvien ministeriöiden kanssa:

* opetus- ja kulttuuriministeriö: lasten ja nuorten demokratiakasvatus ja verkkoyhteisöihin perustuva nuorisotoiminta ja nuorisotyö. Apps4Finland-kilpailu

* liikenne- ja viestintäministeriö: Apps4Finland-kilpailu ja turvallinen nettiympäristö

* oikeusministeriö: verkkoäänestäminen, osallistumisympäristö (OSY) (nuorisoaloite) ja periaatepäätös demokratian edistämiseksi.

* valtiovarainministeriö (kunta-asiat): kuntademokratiapaketti

* työ- ja elinkeinoministeriö: Apps4Finland-kilpailu

2. Verkkodemokratian yleinen kehittäminen

2.1 Apps4Finland 2012
Apps4Finland-kilpailussa kiteytyy seuran keskeinen tavoite avoimiin rajapintoihin ja julkisten tietovarantojen avoimeen käyttöön. Seura jatkaa kilpailun järjestämistä yhteistyössä siitä kiinnostuneiden muiden järjestäjä- ja tukijatahojen
kanssa. Vuoden 2011 kilpailu onnistui hyvin yhteistyössä Forum Viriumin Helsingin kanssa. Tutkitaan mahdollisuuksia liittää kilpailu myös Helsingin design -kaupunkihankkeeseen 2012.

Kilpailun tarkoituksena on vauhdittaa erityisesti julkisilla varoilla tuotettujen datavarantojen avaamista sovelluskehittäjien käyttöön. Toisaalta erityisesti nuorille sovelluskehittäjille halutaan tarjota kilpailun kautta mahdollisuus näyttää
osaamistaan ja edistää siten heidän työllistymistään alalle.
Kilpailun markkinointi aloitetaan kevätkaudella ja suunnataan erityisesti alan opiskelijoille teknillisiin yliopistoihin ja vastaaviin ammattikorkeakouluihin. Näiden liäksi otetaan huomioon myös peruskoulut, lukiot ja ammattikoulut. Myös yritykset
otetaan huomioon markkinoinnissa.

2.2 Kilpailutöiden jatkokehittäminen
Uutena kehittämissuuntana pyritään tukemaan vuoden 2011 kilpailutöiden jatkokehittämistä. Kilpailun järjestämiseen ja kilpailutöiden jatkokehittelyyn haetaan rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä, viestintäministeriöstä sekä
työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Suomen Verkkodemokratiaseura tiedottaa näistä sovelluksista erityisesti kuntien suuntaan ja pyrkii viemään niitä ensin koe- ja pilottikäyttöön kokemusten saamiseksi. Erityisesti hyödynnetään kilpailun kautta syntynyttä verkostoa toimintaedellytysten kehittämiselle.

2.3 Kuntademokratian edellytysten parantaminen
Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on rakenteellinen kuntauudistus, jonka seurauksena maassamme on lähinnä työssäkäyntialueisiin ja niiden keskuskuntiin rakentuva noin 100 kunnan rakenne. Joka tapauksessa kuntien määrä tullee merkittävästi supistumaan.

Tämä merkitsee samalla kunnallisten luottamushenkilöpaikkojen voimakasta vähentymistä ja siten demokratian kaventumista ellei samanaikaisesti kyetä luomaan kuntalaisille uusia vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia.

Seura pyrkii kehittämään ja edistämään tähän tarkoitukseen
seuraavia verkkoon perustuvia vaikuttamisvälineitä ja niiden soveltamiseen liittyviä toimintamalleja:

* Budjettikone, jossa käyttäjät voivat ottaa kantaa talousarvioon ja julkisiin menoihin siirtämällä määrärahoja momenttien välillä tai kohdentamalla mahdollista lisäjaettavaa. Nuorisotyöllisenä hankkeena toiminta voidaan kohdistaa lapsia ja nuoria koskeviin määrärahoihin. Tavoitteena on saada muutama pilottikunta mukaan hankkeeseen ja liittää se myös syksyn kunnallisvaalivalmisteluihin.

* Kunnallinen suunnittelupeli, jonka avulla kuntalaiset voivat osallistua esimerkiksi kaavoitukseen ja erilaisten palvelujen sijoitteluun kunnassa, liikennejärjestelyihin, kevyen liikenteen väylien linjauksiin jne.

* Nettiäänestykset kunnallisissa kansanäänestyksissä voisivat olla hyödyllisiä kokeiluja matkalla nettiäänestämiseen vaaleissa.

* Nuorten aloitekanava- ja kuulemisjärjestelmän soveltaminen kuntalaisten yleiseen käyttöön. Seura voisi osaamisellaan konsultoida asiassa jo valmiin
järjestelmän räätälöinnissä kuntalaisten yleiseen käyttöön.

2.4 Verkkodemokratiaseminaari
Vuoden aikana järjestetään verkkodemokratian ympärillä toimiville tahoille seminaari, joka kokoaa ja verkostoi avoimen demokratian ringin edustajat, hallinnon edustajia valtion hallinnosta sekä kuntien demokratiaryhmistä, yliopistojen tutkijaryhmiä, median edustajia ja muita toimijoita.

Tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa suomalaisista, digitaalista kansalaisuutta muovaavista hankkeista sekä arvioida kokonaistilannetta ja tehdä ehdotuksia ja aloitteita yhteiskunnan toimenpiteiksi tällä saralla.

3. Verkkodemokratia nuorisotyössä ja -politiikassa

Sosiaalisen median ja sähköisen verkkomaailman merkitystä lasten ja nuorten maailmaa hahmottavana merkittävänä toimintaympäristönä ei voida ohittaa.

Tutkija Sami Myllyniemen (2009 ) tutkimuksen mukaan 10-14 vuotiaiden lasten ja nuorten järjestöjen jäsenyydet ja niiden toimintaan osallistuminen on vähentynyt
vuosina 1999-2009 62 %:sta 32 %:iin. Tämä on tapahtunut samanaikaisesti
sosiaalisen median kasvun kanssa. Toinen ajan ilmiö on nuorten yhteisöjen
määrän voimakas kasvu verkkoympäristössä. Nuorten kansalaistoimintaan
sitoutumisen kannalta 10-14 vuotiaat on strategisesti tärkeä ryhmä.
Toimenpidetasolla sosiaalisen median yhteisöt ja verkkoperusteiset
vaikuttamisjärjestelmät ja niiden kehittäminen ovat keskeiset keinot lisätä lasten
ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista oman elinympäristönsä
kehittämiseen.

Toinen tärkeä alue on huolehtia yhteiskunnan, siis valtion ja kuntien päättäjien ja asioiden valmistelijoiden dialogista lasten ja nuorten kanssa. Tämä keskustelu ja kuuleminen on perinteisen edustuksellisen kuulemisen ohella laajassa mitassa
mahdollista vain toimivien verkkojärjestelmien kautta.

Suomen Verkkodemokratiaseuran nuorisotyölliset ja nuorisopoliittiset hankkeet vuonna 2012 ovat seuraavat:

3.1 Valtion ja kuntien budjettipeli nuorille
Seura pyrkii edistämään kunnallisen nuorisopolitiikan budjettipelin syntymistä, jossa lähtökohtana ovat kunnan budjetissa lapsiin ja nuoriin kohdistuvat määrärahat.

Nuoret voivat painottaa määrärahajakoa uudelleen nollasummapelinä tai jakaa mahdollista lisämäärärahaa eri kohteisiin. Kunnan nuorisovaltuusto voi tältä perustalta järjestää ennen kunnallisvaaleja nuorisopoliittisen keskustelun
valtuustoon pyrkiville. Vastaava budjettipeli voi toimia myös valtakunnallisesti valtion budjetin suhteen.

3.2 Nettiäänestysjärjestelmän hyödyntäminen
Seuran kehittämää nettiäänestysjärjestelmä tarjotaan avoimen lähdekoodin lisenssillä yleiseen käyttöön. Toimintatapatyöryhmä määrittelee lisenssin. Sama koskee OpenID -tunnistejärjestelmää.

Järjestelmän mahdollisesta käytöstä nuorisojärjestöjen vaaleihin ja toiminnan aktivoimiseen neuvotellaan Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin kanssa. Vuoden 2011
nettivaalikokeilut ja niistä tehty selvitys puoltaa järjestelmän käyttöä.

Vaalijärjestelmää varten kehitetty OpenID -tunnistejärjestelmä liittyy olennaisesti vaalijärjestelmien käyttöön sekä turvalliseen verkkoidentiteettiin verkkopalvelujen käytössä.

3.3 Verkkodemokratiakasvatus
Seura valmistelee koulujen ja nuorisojärjestöjen käyttöön verkkodemokratiakasvatuksen tukipaketin, johon kootaan jo olemassa olevat demokratiakasvatusta palvelevat järjestelmät, kuten aloitekanava ja kuulemisväline, lasten ja nuorten vaikuttamistaitomateriaalit sekä toimintamalleja niiden hyödyntämiseksi. Seura pyrkii kokoamaan asiaan liittyvää kouluttajaverkostoa sekä tukemaan sen toimintaa alueellisilla koulutustilaisuuksilla.

3.4 Lasten kaupunki
Seura jatkaa mahdollisuuksien mukaan Suomen lasten parlamentin valtakunnalliseen virtuaaliseen toimintatilaan ja Agora -toriin liittyvän lasten kaupungin rakentamisen konsultointia verkkodemokratian näkökulmasta.

3.5 Nuorisoaloite

Perustuslakiuudistuksen osana on (vielä vahvistamaton) laki kansalaisaloitteesta, johon liittyvä operatiivinen verkkopalvelu toteutetaan oikeusministeriön Kansalaisen osallistumisympäristö-hankkeessa.

Kansalaisaloitelakiehdotuksen mukaan Suomen kansalaisen tekemä kansalaisaloite, joka saa 50 000 kannatusilmoitusta, on otettava eduskunnan käsittelyyn hallitusesitysten tai kansanedustajien tekemien aloitteiden tapaan. Ongelmaksi muodostuu se, että aloiteoikeus ei koske alle 18 -vuotiaita.

Seura selvittää yhteistyössä nuorisojärjestöjen kanssa mahdollisuudet erilliseen nuorisoaloitteeseen, jossa esimerkiksi 10 000 tai 20 000 nuorta voisi tehdä nuorisoaloitteen, joka tulisi kansalaisaloitteen tavoin eduskunnan käsittelyyn.

Allekirjoittamiseen voidaan soveltaa jo aiemmin käytössä olevaa aloitekanavajärjestelmää, johon aiemmin liittyi aloitteen allekirjoitusmahdollisuus.

3.6 Nuorten verkkoyhteisöt -seminaari
Seura järjestää yhteistyössä nuorisojärjestöjen ja nuorisotutkijoiden kanssa nuorten verkkoyhteisöjä käsittelevän seminaarin.

Tavoitteena on edistää verkkojärjestöjen perustamismahdollisuuksia sekä luoda tutkimusohjelmaa
koskien nuorten verkkoyhteisöjä, niiden laajuutta, merkitystä ja pysyvyyttä/hetkellisyyttä.

4. Verkkodemokratia.fi -portaali
Verkkodemokratia.fi -portaalin olemassa olevat ominaisuudet otetaan aktiiviseen käyttöön ja niitä kehitetään seuraavasti:

* käyttäjät voivat luoda uusia työryhmiä ja määritellä näille käyttöoikeuksia joustavasti
* käyttäjät voivat yhdessä muokata tekstimateriaalia hallitusti
* käyttäjät voivat lisätä sisältöihin avainsanoja ja näin lisätä erilaisia assosiatiivisia yhteyksiä materiaalista
* käyttäjät voivat liittää sisältöihin rikasta multimediaa.

Seuran jäsenet tuottavat sisältöä portaaliin kirjoittamalla mm. blogeja ja artikkeleita. Portaalissa on jo rakennettuna verkkoyhteisön perustoiminnot, joiden avulla käyttäjillä on mahdollisuus rekisteröityä palveluun ja luoda oma vaikuttajaprofiilinsa. Profiilin kautta käyttäjä voi tuoda esille omia ajatuksiaan, motiivejaan, kiinnostuksen kohteitaan sekä taustaa omasta toiminnastaan.

Portaalia kehitetään siihen suuntaan, että se antaa mahdollisuuden yhteisölliseen sisällöntuotantoon ja ryhmätöiden tekemiseen, julkaisujen kirjoittamiseen ja yleensäkin uuden tiedon tuottamiseen. Nykyisen julkaisujärjestelmän alusta kilpailutetaan.

5. Hallinto

Seura käynnistää työryhmätyön seuran toimintapojen ja hallinnon kehittämiseksi hallituksen hyväksyttäväksi kevätkaudella 2012.

Seuran toimintaa johtaa vuoden 2011 syyskokouksessa valittu puheenjohtaja ja hallitus. Operatiivisesta toiminnasta vastaa toiminnanjohtaja.

5.1 Jäsenhankinta
Seuran jäseneksi voi sääntöjen mukaan liittyä jokainen, joka on kiinnostunut toiminnasta ja hyväksyy sääntöjen mukaisen toiminnan tarkoituksen.

Seura jatkaa vuonna 2012 kohdennettua markkinointia niille ryhmille, joilla on kiinnostusta ja asiantuntemusta verkkodemokratiaan liittyvissä asioissa. Seuraa kehitetään yhä vahvemmin asiantuntijaorganisaation suuntaan.

5.2 Viestintä
Jäsenistölle tiedotetaan vireillä olevista hankkeista esimerkiksi uutiskirjeiden avulla. Viestinnässä sovelletaan avoimuuden periaatetta.

Kehitetään ajasta ja paikasta vapaata päätöksentekoa ja kokouskulttuuria. Jäsenillä on mahdollisuus tehdä aloitteita hallituksessa käsiteltäviksi asioiksi.

Aloitteet on jätettävä puheenjohtajalle tai hallituksen sihteerille hyvissä ajoin ennen kokousajankohtaa.
Yhdistyksen kokouksille tarkoitetut aloitteet on osoitettava  hallitukselle ja toimitettava hallituksen puheenjohtajalle tai sihteerille 1 kk:tta ennen kokousta.

5.3 Etäosallistuminen
Etäosallistuminen hallituksen kokouksiin on mahdollista myös vuoden 2012 aikana mm. puhelinneuvotteluyhteyttä hyödyntäen. Hallituksen kokouksiin voidaan kutsua puhe- ja läsnäolo-oikeudella myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Yhdistyslaki mahdollistaa osallistumisen yhdistyksen kokouksiin myös muutoin kuin fyysisesti. Vuoden 2012 aikana valmistellaan asian vaatima sääntömuutos.

5.4 Dokumenttien hallinta
Yhdistyksen kokousten pöytäkirjoista, toiminta- ja taloussuunnitelmista, toimintakertomuksista ja tilinpäätöksistä, projektiraporteista ja toimintakatsauksista toimitetaan kopiot verkkosivuston jäsenosioon. Samoin hallituksen päätöksistä tiedotetaan jäsenosiossa. Perustetaan työryhmä kehittämään seuran asiakirjakäytäntöä. Viralliset dokumentit säilytetään seuran koneella ja mappiin tulostettuina.