Blogi
Perinteinen demokratia horjuu 2012?
Arabikevät järisytti monia Välimeren rannikkovaltioita. Diktaattorit kaatuivat, mutta uudet demokraattiset ja poliittiset järjestelmät ovat vasta lasten kengissä. Valtiollista demokratiaa, aitoa kansanvaltaa ja hallintoa ei rakenneta hetkessä – jos rakennetaan ollenkaan. Eräs ystäväni oli mukana kirjoittamassa syksyllä uutta perustuslakia uudelle valtiolle. Kansainvälinen apu oli välttämätöntä uuden valtion demokratialle. Sotilasvallan ja samalla diktatuurin jatkuminen on kuitenkin aito vaihtoehto monissa arabikevään maissa.
Venäjällä valta on jäänyt suppean joukon käsiin. Kuitenkin ensimmäistä kertaa Venäjällä voidaan mielenosoituksissa pilkata avoimesti Kremlin valtaapitäviä. Venäjän lisäksi myös Kiinasta on raportoitu lakkoilevista työntekijöistä ja pinnan alla kytevästä voimistuvasta liikehdinnästä.
Vanhassa ja turvallisessa Euroopassa markkinavoimat ovat saaneet demokratian johtomaat polvilleen. Poliitikot tappelevat kynsin hampain kasvottomia markkinoita vastaan. Vuosi 2012 näyttää suunnan sille vahvistuuko ajatus Euroopan liittovaltiosta vai hajoaako yhteisvaluutta markkinoiden puristuksessa? Kansalaiset saattavat myös Euroopan eri maissa haastaa sekä istuvat poliitikot että markkinavoimat uudella ennen näkemättömällä tavalla.
Yhteistä kaikelle liikehdinnälle on uuden teknologian käyttö mielenosoitusten kutsumisessa koolle ja omien vaihtoehtonäkemysten levittämisessä. Sosiaalisen median foorumit haastavat perinteisen median niin Euroopassa kuin USAssakin. Median ja rahavallan liitto ei enää kanna – kansalaiset saavat informaatiota entistä enemmän muualta kuin perinteisen valtamedian sivustoilta.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa länsimaisen demokraattisen järjestelmän kannalta? Turbulenssia on nähtävissä meillä ja muualla. Jotakin on syytä alkaa tapahtua myös rakkaan kotimaamme hallinnon piirissä. Eduskunnan, oikeusministeriön ja kuntien pitäisi avoimesti pohtia uuden demokratian haasteita – ja mieluiten osana nykyistä järjestelmää. Ei siis sitä uhkaavana, vaan tukevana. Pohtimisen lisäksi pitäisi kunnissa aloittaa reippaasti uutta teknologiaa hyödyntäviä demokratiapilotteja.
Kansalaisaloite on yksi askel oikeaan suuntaan. Verkossa tapahtuvan osallistumisen ja vaikuttamisen edistämiseen pitäisi löytyä verkkoäänestämisen lisäksi myös muita keinoja. Sitran kevään panostukset demokratian kehittämiseen tulevat kreivin aikaan. Vuosi 2012 näyttää miten tämä riittää. Pieni lintukotommekaan ei kuitenkaan voi porskuttaa kevään presidentin- tai syksyn kunnallisvaalien varassa järjestelmämme kehittämisen ohi. Muutaman vuoden välein annettava ääni ei enää riitä aktiiviseen osallistumiseen – ei ainakaan digitaaliajan kansalaiselle, diginatiivista puhumattakaan.
Ari Tammi
Yhteinen asia
Seuran blogisti "satunnainen osallistuja" aloittaa toukokuussa 2010 "Yhteinen asia" -blogin kirjoittamisen. Luvassa on nimimerkin suojista ammuttuina teräviä huomioita ja kannanottoja verkkodemokratiaan liittyvistä asioista, kuten sähköisestä äänestämisestä, verkko-osallistumisesta, digidemokratiasta, sekä aloite- ja päätöksentekojärjestelmistä. Blogiin...