Verkkodemokratia Suomessa on uusi asia, vasta 1990-luvulla syntynyt ilmiö. Verkkodemokratialla tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan tietoverkkoja hyväksi käyttävää yhteisten asioiden hoitoa. Suomessa tehtiin vuonna 1997 kysely siitä, missä määrin kansalaiset uskovat verkkodemokratiaan. Miehistä myönteisellä kannalla oli 68 prosenttia ja naisista 56,7 prosenttia. Samaisessa tutkimuksessa kysyttiin: Pitäisikö Suomen olla edelläkävijä ja kokeilla teledemokratiaa käytännössä? Myönteisellä kannalla oli 72,9 prosenttia kansalaisista. (Rissa & Järvinen Oy 1997).

Tampere edelläkävijä

Kunta-alalla on käynnissä useita erilaisia verkkodemokratiaan ja internetin käyttämiseen liittyviä hankkeita. Toimivia esimerkkejä kansalaisten osallistumisesta päätöksentekoon tietoverkkojen kautta löytyy useita esimerksi eTampereen ohjelmasta. Tampereen kaupunki on edelläkävijä kansalaisten osallistumisen edistämisessä verkkojen avulla.

Tampereella toimii esimerkiksi Valma verkkopalvelu, joka mahdollistaa kansalaisten osallistumisen yhteisten asioiden hoitoon jo valmisteluvaiheessa. Valman kautta voit esittää mielipiteesi Tampereen kaupungin luottamuselinten käsittelyssä olevista asioista. Tavoitteena on taata kuntalaisille mahdollisuus antaa palautetta ja osallistua käsiteltävien asioiden valmisteluun koko valmistelutyön ajan.

Tampereen kehitystä edistää Suomessa ainutkertainen kaupungin oma verkkodemokratiayksikkö, jonka johtajana toimii Antti Leskinen.

Kunnat ja eduskunta

Kunnat korvaavat lähitulevaisuudessa linkkihakemistot ja tavanomaiset kotisivut yhä useammin laajemman palvelun portaaleilla. Niissä on tietoa kaupungin tai kunnan palveluista ja suorat linkit esimerkiksi kunnallishallintoon, poliisin sivuille ja verotietoihin. Vantaalla on toteutettu kaupunkiportaali, Etelä-Karjalalla on oma seutukuntaportaali ja Koillismaan tietoverkko on yksi Suomeen ensimmäisenä perustetuista seutukuntaportaaleista.

Myös eduskunta ja puolueet ovat siirtyneet palvelemaan kansalaisia internetissä 1990-luvun puolivälin tienoilla. Parlamentin ensimmäinen täysistunto lähetettiin internetissä livenä lokakuussa 1998. Vaalikoneet ilmaantuivat eduskuntavaalien yhteyteen maaliskuussa 1999, europarlamenttivaaleihin kesäkuussa 1999 ja presidentinvaaleihin lokakuussa 1999. Jokainen vuoden 2000 presidenttiehdokas kertoi itsestään ja tavoitteistaan myös verkossa. Vuoden 2004 europarlamentti- ja kunnallisvaaleissa internet oli aktiivisessa käytössä. Aktiivisuus vain lisääntyi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ja vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa oli 2029 ehdokasta. Suurten puolueiden ehdokkaista 74 prosentilla oli omat verkkosivut.

Eduskunnan monipuoliset palvelusivut löytyvät osoitteesta www.eduskunta.fi.

Verkkodemokratiaa tutkitaan Suomessa useissa yliopistoissa. Tampereen yliopiston tutkimuksista kerrotaan sivustollahttp://www11.uta.fi/laitokset/politiikka/verkkodemokratia/.

Lapset ja nuoret

Kansalaisten osallistumista edistävät myös monet verkkopalvelut. Nuorille on rakennettu aivan oma www.valtikka.fi, mistä löytyy linkit nuorten vaikuttamis- ja osallistumispalveluihin.

Verkkodemokratian parhaimmistoa lienee Suomen Lasten Parlamentin verkkopalvelu www.lastenparlamentti.fi. Vuonna 2007 marraskuussa perustettu Suomen Lasten Parlamentti (SLP) kokoontuu kerran vuodessa fyysiseen istuntoon ja toimii muina aikoina verkossa. Lapset käsittelevät verkkoparlamentissa muun muassa muiden lasten Valto sivuston kautta tekemiä aloitteita www.valto.fi.

Aloitekanava

Yksi onnistuneimmista verkkodemokratiakokeilusta on opetusministeriön nuorisoyksikön tukema liki 100 kuntaan levinnyt nuorten sähköinen aloitekanava – toiminta. Nuoret voivat ideoida ja argumentoida aloitteita verkossa, pohjatyöstä tehdään virallinen aloite kunnan rattaisiin, jonka etenemistä seurataan sähköisesti. Myös tulokset kirjataan esiin sekä onnistumiset että epäonnistumiset aloitetoiminnassa.  Sivusto kirjaa myös ns. menestystarinat nuorten nähtäväksi. Katso lisää www.aloitekanava.fi .

Espoon malli ja Helsingin hedelmiä

Espoossa kehitettiin 2000 -luvun puoliväliss kansalaisille oma verkkovaikuttamisen foorumi koskien Espoon keskuksen osin uudelleen rakentamista ja kehittämistä. Projektia johti Teknillisen korkakoulun tutkija Heli Rantanen Otaniemestä. Palveluun lisättiin lisätty muun muassa zoomattava kartta, mihin saattoi merkitä kehitysideansa tai korjaamisen tarpeen oikealle kohdalle. Lisätietoa www.espoonkeskus.fi . Rantanen siirtyi projektin jälkeen Helsingin kaupungin palvelulukseen kehittämään sähköistä vuorovaikutusta kansalaisten kanssa. Tämän työn seurauksena Helsingin kaupunki on avannut mm. sähköisen palvelukartan 2008 sekä polkupyöräilijöitten suosiman www.fillarikanava.fi palvelun.

Espoo haluaa radioida valtuuston kokoukset

Espoon kaupunki lähetti valtuustonsa käymän metrokeskustelun suorana internetissä syksyllä 2006. Suoraa lähetystä seurasi 1500 kaupunkilaista. Espoo suunnittelee ainakin valtuuston kokousten radioinnin lähettämistä internetin kautta. Asiaa pohditaan myös Helsingissä.

Verkkodemokratian kannalta päättävien elinten radiointi tai kuvaaminen ja niiden sijoittaminen sekä suorana että tallenteina nettiin kansalaisten katsottavaksi olisi toivottavaa. Nykytekniikalla tämä ei enää ole erityisen kallista.

Helsinkanava – valtuuston kokoukset suorina ja tallenteina netissä

Helsingin kaupunki aloitti marraskuussa 2008 kaupunginvaltuuston kokousten kuvaamisen verkkoon. Suoran lähetyksen lisäksi myös kokouksen tallenne on nähtävänä verkossa osoitteessa www.helsinkikanava.fi .  Lisäksi sivustolle kuvataan ylipormestarin asukasillat – neljä kertaa vuodessa – vaihdellen eri kaupungiosista Helsingissä. Asukasilloissa kansalaiset kysyvät ja ylipormestari sekä kaupungin johtavat virkamiehet vastaavat ajankohtaisiin kysymyksiin. Vuonna 2009 sivustolla aloitettaneen vuorovaikutuksellinen kokeilu työnimellä Stadin raati. Tähän “verkkovaltuustoon” voi ilmoittautua kuka tahansa kaupunkilainen jäseneksi. Verkkovaltuusto käsittelee oikean kaupunginvaltuuston asioita ja yhteenveto verkkovaltuuston mielipiteistä lähetetään ennen kaupunginvaltuuston kokousta valtuustoryhmille tiedoksi. Helsinkikanavan ohjelmat lähetetään myös kaapelitelevision DINA -kanavalla.

Eduskunnan ja europarlamentin istunnot myös verkossa

Suomen eduskunta aloitti verkkolähetykset syyskuussa 2008 pari viikkoa ennen europarlamentin lähetyksiä. Eduskunnan istunnot on tallennettu verkkoon myös jälkikäteen katsottavaksi.

Muita linkkejä:
www.otakantaa.fi
www.suomi.fi
www.kunnat.net
www.lastenparlamentti.fi
www.aloitekanava.fi
www.helsinkikanava.fi
www.eduskunta.fi
www.europarltv.europa.eu

Tietoyhteiskunnasta katso www.sitra.fi tai www.tietoyhteiskunta.fi.

Tampereen yliopiston tutkijoista professori Ari-Veikko Anttiroiko on kirjoittanut runsaasti verkkodemokratiasta, vaikuttamisen kehittymisestä ja julkishallinnon haasteista tietoyhteiskunnassa osoitteessawww.uta.fi/~kuaran/.

Adressit netissä

Viime vuosina on internetissä yleistynyt tapa kerätä nimiä erilaisten adressien alle. Tarja Tallqvist keräsi verkossa keväällä 2006 yli 130 000 nimeä adressiin, missä vaadittiin sairaanhoitajien palkkojen sekä virkojen lisäämistä.

Opintorahan nousua ajava Nouse jo -liike sai kerättyä liki 100 000 nimeä.

Monet adressit ovat keränneet verkossa 10 000 nimeä tai enemmän.

Tunnettu tapahtuma oli verkossa kerätty kansalaisadressi 7 -lehteä vastaan, joka julkaisi euroviisuvoittaja Lordin eli Tomi Putaansuun kuvan maskittomana. Lehden boikotointia vaativaan adressiin tuli muutamassa päivässä 200 000 nimeä ja lehti joutui lopulta pyytämään tekoaan anteeksi.

Suomalaisia vetoomuksia löytyy lisää osoitteessa www.adressit.com.

Lähde Miska Rantanen / HS