Internetin levinneisyys on tuonut uusia toimintatapoja myös yhteisten asioiden hoitoon.

Uusi julkisuuslaki edellyttää, että kansalaiset Suomessa voivat osallistua jo valmisteluvaiheessa yhteisten asioiden hoitoon. Viranomaiset ovat lisänneet verkkopalveluihin useita kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia.

Tiedon ja informaation lisäksi verkossa kerätään kansalaisten mielipiteitä ja aloitteita paikallisen tai valtakunnallisen yhteisön kehittämiseksi.

Verkkoa on käytetty hyväksi erityisesti vaalikampanjoissa.

Puolueet ja poliitikot pitävät omia verkkosivujaan – jopa omia verkkopäiväkirjojaan. Internetin moninainen hyötykäyttö saattaa luoda aivan uudenlaista tulevaisuuden demokratiaa. Parhaiten verkon hyötykäytössä on onnistunut USA:n vuonna 2008 valittu uusin presidentti Barack Obama, joka kampanjan jälkeen ei hylännyt liki 15 miljoonaa vaalisivustonsa rekisteröitynyttä käyttäjää, vaan on jatkuvasti yhteydessä kannattajiinsa myös presidentin tehtäviin kuuluvissa asioissa ja erityisesti vaikeissa poliittisissa kysymyksissä.

Äänestäminen verkon kautta ei vielä ole mahdollista Suomessa. Oikeusministeriön mukaan verkkoäänestämistä voidaan laajamittaisesti kokeilla mahdollisesti vasta 2012 vaaleissa. Eduskuntavaalien 2007 yhteydessä toteutettu kolmen kunnan sähköinen äänestysjärjestelmä Vihdissä, Karkkilassa ja Kauniaisissa epäonnistui ja vaalit jouduttiin uusimaan.

Euroopassa onnistuneita verkkoäänestyksiä on tehty järjestöjen sisäisissä vaaleissa sekä kunnallisvaaleissa esimerkiksi Sheffieldissähttp://www.sheffield.gov.uk/facts–figures/digital-democracy/evoting. Parhaiten sähköinen äänestäminen näyttää onnistuneen Virossa, missä 2000 -luvun jälkimmäisellä puoliskolla on toteutettu onnistuneesti sähköinen äänestäminen sekä kunnallisvaalien että parlamenttivaalien yhteydessä. Viron johtava sähköisen äänestämisen asiantuntija Tarvi Martens kertoi syksyllä 2008 että seuraavissa Viron vaaleissa kokeillaan myös mobiiliäänestämistä kännykällä.