Perinteinen demokratiarakenne rapisee?

Viime päivien uutiset sekä Euroopan että etenkin Yhdysvaltojen talouskriisistä ovat saaneet tavallisen kansalaisen pään pyörälle. Meno näyttää suoraan sanottuna siltä, että maamme johtavat poliitikot eivät oikein tiedä miten pitäisi menetellä – sama pätee Euroopan maiden muihin avainpoliitikkoihin. Talousammattilaisten ennustukset tulevasta hieman vaihtelevat, mutta perusviesti on sama: maailman talouden ja etenkin Euroopan talouden tilanne hermostuttaa markkinoita siinä määrin, että tulevaisuuden taivaalle kasaantuu entistä synkempiä pilviä.

Päivän Kasvo -ohjelmassa alivaltiosihteeri Jukka Pekkarinen vaatii tilanteen rauhoittamiseksi “vahvaa poliittista johtajuutta” ja ennustaa yhtenä ratkaisuvaihtoehtona entistä vahvempaa Euroopan alueen liittopolitiikkaa ja etenkin yhteistä talouspolitiikkaa, jopa yhteisiä lainatakuuksia.

Tämän viikon Time -lehdessä Fareed Zakarias analysoi Amerikan velkakriisiä ja pitää yhtenä sen pahimpana seurauksena maailman luottamuksen menettämistä. Kiinnostavasti hän kysyy sen perään, onko yhden maailman tunnetuimman demokratian demokratiakoneisto rapautunut ja menettänyt toimintakykynsä? Esimerkiksi vuoden 2009 lakiuudistuksista Senaatti jätti liki 80 % hyväksymättä järjestelmän mahdollistaman ja konservatiivi senaattoreiden hyväksikäyttämän jarrutuspuhetulvan vuoksi. Saattaa olla, että Yhdysvaltojen tuore luottoluokituksen lasku AA-luokkaan lisää keskustelua Kongressin vanhakantaisuudesta ja amerikan demokraaattisen järjestelmän toimimattomuudesta. Velkaongelma sinänsä paheni eniten Reaganin kaudella (kolminkertaistui liki 2 000 miljardiin) ja Bush nuoremman kaudella (nousi 5 800 miljardiin). Nykyinen velka on noin 14 590 miljardia dollaria. Reaaliaikainen velkakello kertoo velan määrän myös suhteessa jokaiseen kansalaiseen tai veronmaksajaan.

Mistä kuitenkin kertoo, että epäilyt poliittisen järjestelmän kyvyttömyydestä reagoida maailman muutoksiin ja varsinkin nopeiden markkinoiden vaatimuksiin kasvavat? Voisiko myös yhden tunnetuimman demokratiamaan oma demokratiakoneisto olla aikansa elänyt ja remonttia vailla? Mitä tämä tarkoittaa Euroopan demokratiakoneistolle, jonka uutta suuntaa on etsitty jo yli kymmenen vuotta? Mitä tämä tarkoittaa maamme kansalliselle tai paikalliselle demokratiamallille?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>